Yhteishaku ja valintaprosessi
Suomessa järjestetään yhteishaku kolme kertaa vuodessa. Yhteishaku on korkeakoulujen hakuprosessi, jossa toiselta asteelta valmistuneet voivat hakeutua korkeakouluun opiskelemaan. Yhteishaku suoritetaan Opintopolku-nimisessä palvelussa, jossa voit myös tutkia eri koulutuksia. Hakijat kilpailevat toisiaan vastaan ja samoihin hakukohteisiin hakeneet pisteytetään, minkä perusteella koulupaikat jaetaan. Yhteishakuja järjestetään keväällä kaksi ja syksyllä yksi. Ensimmäinen yhteishaku keväällä on hyvin pieni ja tarjolla on rajoitetusti opiskelupaikkoja. Kevään toinen yhteishaku on laajin yhteishaku ja siihen osallistuu kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Syksyn yhteishaku on huomattavasti pienempi kuin kevään toinen yhteishaku, mutta kuitenkin koulupaikkoja on runsaasti jaossa etenkin ammattikorkeakouluihin. Yhteishauissa korkeakouluihin hakee noin 180 000 hakijaa ja koulupaikkoja on tarjolla noin 65 000. Tämä tarkoittaa, että vain noin joka kolmas hakija saa koulupaikan.
-
Tammikuu: Kevään 1. yhteishaku (vieraskieliset ja taidealat).
-
Maaliskuu: Kevään 2. yhteishaku (suurin haku).
-
Touko-kesäkuu: Valintakokeet.
-
Heinäkuu: Tulokset ja paikan vastaanotto.
Valintatavat
Yleisimmät valintatavat yhteishaussa ovat todistusvalinta ja valintakoe. Suhde näiden valintatapojen välillä täytettävistä koulupaikoista vaihtelee alakohtaisesti, mutta yleensä 50–70 % hakijoista valitaan todistuksen perusteella ja loput valintakoemenestyksen perusteella. Luonnollisesti todistusvalinta sopii hyvin henkilölle, jolla on vahva koulumenestys toiselta asteelta. Kuitenkin kaikista kilpailluimmille aloille, kuten kauppa-, oikeus- ja lääketieteellisille aloille vaaditaan miltei virheettömiä arvosanoja toiselta asteelta, jos mielii saada koulupaikan suoraan todistusvalinnalla. Valintakoe on oiva tapa päästä sisään omaan unelmakouluun, vaikka toisen asteen koulu menestys ei olisi ollut täydellistä. Valintakokeisiin voi valmistautua omatoimisesti tai kertauskurssin avulla.
Yhteishaun rajoitukset
Yhteishaussa ei ole rajoitusta, kuinka usein siihen voi osallistua. Voit osallistua aina yhteishakuun, vaikka olisit osallistunut aikaisemmin tai vaikka olisit jo saanut koulupaikan. Tulee kuitenkin huomioida, että suurin osa koulupaikoista on osoitettu ensikertalaisille, eli hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin vastaanottaneet korkeakoulupaikkaa. Voit yhdellä hakukerralla hakeutua vain kuuteen koulutukseen ja ne on asetettava toivejärjestykseen. Tämä tarkoittaa, että jos saat koulupaikan useasta eri kohteesta, voit vastaanottaa sen, jonka olet asettanut ylemmäksi hakutoiveeksesi. Mieti siis tarkkaan, missä järjestyksessä haet hakukohteisiisi. Lisäksi yhteishaussa on tarkat aikarajat. Mikäli hakemustasi ei lähetetä ajallaan, sitä ei voi enää lähettää ja yhteishaku menee osaltasi ohi. Ohjeet yhteishakulomakkeen täyttämiseksi löydät täältä.
Etkö saanut koulupaikkaa?
Jos koulupaikkaa yhteishausta ei tule, ei kannata lamaantua, vaan hakea seuraavassa yhteishaussa uudelleen. Voit miettiä, haluaisitko korottaa ylioppilaskirjoitustesi arvosanoja ennen seuraavaa yhteishakua tai valmistautua paremmin valintakokeeseen ennen seuraavaa yhteishakua. Moni hakija viettää välivuotta, työskentelee ja valmistautuu seuraavan yhteishaun valintakokeeseen koko vuoden. Tämä on todella yleistä halutuimpien alojen hakijoilla. Voit myös harkita avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kautta koulupaikan tavoittelua. Reittejä korkeakouluun on monia, ja harva pääsee unelmiensa opintoihin ensimmäisellä kerralla.
Tiivistelmä:
-
Jos et saa koulupaikkaa yhteishaussa, voit hakea uudelleen seuraavassa yhteishaussa ilman rajoituksia.
-
Hakumahdollisuuksia voi parantaa korottamalla ylioppilaskirjoitusten arvosanoja tai valmistautumalla valintakokeeseen huolellisemmin.
-
Välivuosi on yleinen ratkaisu, jolloin moni työskentelee ja valmistautuu valintakokeisiin koko vuoden ajan.
-
Korkeakouluun voi hakeutua myös vaihtoehtoisia reittejä pitkin, kuten avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kautta.
