Kertaamisen merkitys
Oletko koskaan huomannut, että asiat, joita et ole käyttänyt tai ajatellut pitkään aikaan, tuntuvat unohtuvan? Tai oletko kokenut sen iloisen hetken, kun vanha tieto palautuu mieleesi, kun sitä tarvitset? Nämä kokemukset liittyvät läheisesti siihen, miten aivot oppivat ja muistavat tietoa. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme, miksi kertaaminen ja vanhoihin tehtäviin palaaminen ovat niin tärkeitä oppimisprosessissa.
Miksi kertaaminen on tärkeää?
Tehostaa muistia
Kun opiskelet uutta asiaa, aivosi luovat uusia yhteyksiä. Kertaamalla tietoa nämä yhteydet vahvistuvat, mikä tekee muistamisesta helpompaa ja nopeampaa. Tutkimukset osoittavat, että tieto säilyy muistissa paremmin, jos sitä kerrataan useita kertoja pidemmän ajan kuluessa, sen sijaan, että opettelisi kaiken kerralla ja unohtaisi sen nopeasti.
Kuvassa X merkkaa kohtaa, jolloin opiskelija palasi aiheeseen ja punainen käyrä kuvastaa todennäköisyyttä, että opiskelija muistaa opitun tiedon sillä ajanhetkellä. Y-akseli on todennäköisyys ja X-akseli päiviä. Esimerkiksi neljännen kertaustuokion jälkeen opiskelijan kyky muistaa asia suurella todennäköisyydellä laskee jo huomattavasti hitaammin kuin aikaisemmilla kerroilla. Tämä viestii siitä, että opittu asia on siirtynyt pitkäkestoiseen muistiin.
Auttaa ymmärtämään syvemmin
Palatessasi vanhoihin tehtäviin tai aiheisiin, saat tilaisuuden ymmärtää ne syvemmin. Ehkä huomaat yhteyksiä, joita et nähnyt aiemmin, tai pystyt soveltamaan tietoa uudella tavalla. Tämä syvempi ymmärrys auttaa sinua soveltamaan opittua tietoa uusiin tilanteisiin ja ongelmien ratkaisemiseen.
Vähentää ahdistusta
Kertaaminen vähentää myös tentti- tai koetilanteiden aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta. Kun tiedät, että olet kerrannut materiaalin hyvin, tunnet olosi itsevarmemmaksi ja valmistautuneemmaksi. Tämä itsevarmuus voi johtaa parempiin suorituksiin ja vähentää ahdistusta liittyen oppimiseen.
Miten kerrata tehokkaasti?
Hajautettu harjoittelu
Älä jätä kertaamista viime hetkeen. Hajautettu harjoittelu tarkoittaa, että jaat opiskelun useammalle viikoille tai kuukaudelle. Tämä menetelmä on tehokkaampi kuin kaiken opetteleminen kerralla, sillä se antaa aivoillesi aikaa prosessoida ja vahvistaa tietoa.
Palaute
Hae palautetta. Palautteen avulla voit tunnistaa heikkoutesi ja keskittyä niihin seuraavalla kerralla, mikä tekee kertaamisesta tehokkaampaa. Jamekertauksen tarjoamat harjoituspääsykokeet ovat oiva tilaisuus saada palautetta ja testata taitojasi. Harjoituspääsykoe kannattaakin siksi tehdä esimerkiksi viikon lopuksi, jotta näet, mitä osa-alueita sinun kannattaa ensi viikolla painottaa.
Lue miten Jamekertauksen sisällöistä, jotka on räätälöity tukemaan kertausprosessia:
Kauppa-, talous ja tietojärjestelmätieteelliset kurssit
Lähteet
Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat vertaisarvioituihin tutkimuksiin oppimisen ja muistin alalta. Nämä tutkimukset osoittavat kertaamisen ja vanhoihin tehtäviin palaamisen merkityksen oppimisprosessissa.
Ausubel, D. P. "Educational Psychology: A Cognitive View" (1968).
Shing, Y. L. & Brod, G. "Effects of prior knowledge on memory: implications for
education", Mind Brain Educ. 10, 153–161 (2016).
Simonsmeier, B. A., et al. "Domain-specific prior knowledge and learning: a
meta-analysis", Educ. Psychol. (2021)
Settles, Burr ja Meeder, Brendan. "A Trainable Spaced Repetition Model for
Language Learning" (2016)